Jäähdytellen kohti loppua

Kairon reissun jälkeen nukuimme kuin tukit. Herätys oli tosin taas 6.45, joten kovin pitkistä unista ei tälläkään kertaa puhuta. Aamupalalle menimme päärakennukseen aamupalabuffettiin. Tututtuun tyyliin munakkaat raivasivat itselleen tilaa Hannen ja etenkin Kasperin lautasilla Sen jälkeen siirryimmekin laveteillemme löhöämään. Tällä kertaa olimme varanneet paikkamme eri altaalta kuin aiemmin.

Näkymää aamupalapaikan ikkunasta.

Näkymää aamupalapaikan ikkunan viereiseltä terassilta.

Kokkismies jakoi munaa auliisti kaikille sitä haluaville.

Hetken makoiltuamme Kasper päätti lähteä hakemaan hiukan juotavia. Matkalla tiskille hän huomasi, että makoilukuutio oli vapaana aivan altaan ääreltä. Nopeasti kimpsut ja kampsut kasaan ja vielä uudelle altaalle. Kuutio olikin mitä mainioin lekottelualusta. Lisäksi paikka oli muutenkin erinomainen: se oli kahden isomman altaan välissä olevalla tasanteella, pienemmän altaan äärellä. Lisäksi tarjoilijat kulkivat paikan ohi jatkuvalla syötöllä, joten noin 15 minuutin välein tuli tarjoilijat kyselemään haluammeko jotain juotavaa. Passaa!

Epäonnistuneen palikkatestin tulos: Pallopää kuutiossa.

Kello 11 aikoihin alkoi pienimuotoiset vesilentopallopelit. Molemmat olimme ahkerina menossa mukana ja isoimmillaan pelit olivat 5vs5. Varsinaista pistelaskua ei tehty, vaan hyvässä hengessä palloa paukuteltiin puolelta toiselle. Pikkuhiljaa pelit pienenivät 3vs3 asti, minkä jälkeen päädyimme lopettamaan, kun vielä muutaman piti lähteä. Oli kuitenkin oikein mukavaa pallotteua niin kauan kuin sitä kesti.

Vesilentopallopeliuima-allas.

Sitten olikin jo lounaan aika. Vieläkin löytyi ravintola, jossa emme olleet aiemmin käyneet. Island pool barista sai kevyitä grillattuja annoksia. ”Grillatut annokset” on ehkä hiukan harhaanjohtava käsite kebabille, hampurilaisille, kananugeteille, jne. Tietysti osa lihoista kävi grillin kautta, joten emme päätyneet nostamaan asiasta isoa haloota.

Osalla turisteista on kyllä melkoisia vaikeuksia ymmärtää yleisiä käytöstapoja. Meitä oli jonossa ravintolaan noin 6 henkeä. Ravintola oli kokonaan täynnä, joten odottelimme rauhassa pöydän vapautumista. Kun yhteen pöytään vapautui tilaa, lyllersi takaa saksalaispari suoraan jonon ohi pöytään istumaan. Lihavan emännän lonkat eivät ilmeisesti enää jaksaneet kannatella ruhon painoa, ellei nopeasti saisi paria hodaria ja hampurilaisateriaa. Onneksi jonotusaikamme ei ollut kovin pitkä ja pääsimme pöytään melko nopeasti.

Jälkiruoalla kävimme Crepes and Sweets barissa jäätelöllä ja vohvelilla. Heti kun silmä vältti, ei Hannen lusikka ollutkaan enää omalla puolellaan.

Palatessamme kuutiollemme, huomasimme sen menneen hiukan varjoon. Kiertolaisia kun olemme, lähdimme vaeltamaan etelään kohti Relax Beachia. Se oli kuitenkin täynnä, joten menimme läheiselle nurmikkoaluelle ottamaan vielä päivän viimeiset auringot.

Kuten hyvänä lomapäivänä kuuluu tehtä, lähdimme seuraavaksi jälleen syömään. Kuten niin monena päivänä aiemminkin, menimme iltapäivän päätteeksi Panini Corneriin. Tänään Hanne päätti lopulta ottaa niin useasti himoitsemansa ”4 melt torpedon”, pitkän patongin neljällä juustolla. Leipä taisi olla oikeasti aika maukas, nimittäin vielä nukkumaanmennessäkin Hanne toisteli ”Se leipä oli niiiin hyvää…”

Vastavalmistuneet patongit edessä ja juuri aloitettu blogi taustalla.

Pistetään, pistetään patonkia poskeen…

Seuraavien kolmen tunnin projekti oli (heti muutaman pingiserän jälkeen) nimeltään ”Ihmeelliset Pyramidit”. Tiedätte ehkä mistä puhun. Vaikka totesimme, että aika kauanhan tällaisen tekstimuotoisen blogin pitäminen vie, on se silti samalla erinomainen muisto meille itsellemme reissun tapahtumista. Kirjoittelun lomassa kävimme VIELÄ KERRAN syömässä buffetpäivällisen yhdessä päärakennuksen ravintoloista.

Kun ”Julkaise”-nappia oli lopulta painettu, olikin aika lähteä huoneeseen vähän pakkailemaan. Huomenna suunnitelmamme noudattelee jo hyvin tuttua kaavaa: aikaisin ylös, altaalle, jne. Huone pitää luovuttaa kello 12 ja all-inclusive-ranneke toimii samaan kellonlyömään asti. Bussi saapuu noutamaan meidät kello 14.45, eli lähes koko aurinkoinen aika on meillä vielä käytettävänä viimeisestä lomapäivästämme.

Seuraavan kerran Talttiksen bongauskisan tilanne päivitetään ensi kerran vasta voittajan julkaisun yhteydessä. Kannattaa kuitenkin vielä olla silmä tarkkana, koska mitään ei ole varsinaisesti ratkennut. Neepi taitaa olla johdossa, mutta Mökö tiukasti kintereillä.

Talttis sliippasi tukkansa kuvaa varten. (Tästä kuvasta ei bongauspisteitä heru!)